Mitä salaisuuksia tämä nainen sai vuosia myöhemmin selville miehestään?
Heidän avioliittonsa kesti vuosikymmeniä. Kuvittele, että sijoitit kaiken tuon ajan ja tunteet ja lopulta huomaat, että kaikki, mitä luulit tietäväsi suhteestanne, oli ainostaan valetta. Tämä on tarina Audrey Phillipsistä, Glyndwyrin leskestä.
Ja tarina siitä, miten hän sai vuosia Glyndwyrin kuoleman jälkeen selville, että mies olikin ollut aivan eri ihminen kuin mitä hän oli luullut. Joka päivä Audrey oli herännyt oudon miehen vierestä, ainoastaan saadakseen lopulta tietää miehen todellisen henkilöllisyyden.
Osa totuutta
Audrey Phillips eli yksinkertaista elämää eläkkeellä olevana taloustieteen opettajana. Hän jumaloi aviomiestään ja piti häntä aina yhtenä parhaista päätöksistä, jotka hän oli elämässään tehnyt. Audrey oli rakastunut ja varma päätöksestään.
He eivät olleet rikkaita, mutta siitä huolimatta Audrey oli tyytyväinen elämäänsä ja kaikkeen, mitä heillä oli. Niinpä tieto miehensä kaksoiselämästä oli valtava isku, kun kaikki se, mitä hän ajatteli heidän helposta elämästään, osoittautuikin täysin vääräksi.
Rakkautta ensisilmäyksellä
Heidän vuosia kestänyt avioliittonsa alkoi baarissa. Tarvittiin vain yksi vilkaisu, ja molemmat rakastuivat. Siitä lähtien elämä otti erilaisen käänteen. Koskaan aikaisemmin ei näin monimutkaista rakkaustarinaa ollut tullut vastaan.
Audrey ja Glyndwyr olivat kuin tehdyt toisilleen. He olivat nuoria ja vastarakastuneita. Kaikki näytti näille kahdelle mahdolliselta, kunnes toinen maailmansota Euroopassa syttyi. Näin ollen arki ja yhdessäolo ei enää ollutkaan kuin ennen. Uusi aika oli alkanut.
Jokin oli pielessä
Audreyn mukaan, tavatessaan Glyndwyrin, hänestä aina tuntui siltä, että tässä miehessä oli jotain salaperäistä. Siitä huolimatta Audrey tunsi kuitenkin olonsa nopeasti hyvin mukavaksi ja rennoksi miehen läsnäollessa. Audrey oli varma päätöksestään.
Glyndwyr katsoi häntä tietysti niin kuin Audrey olisi ollut maailman ainoa tyttö. Ei kestänyt kauaakaan, ennen kuin Audrey ei osannut odottaa, että voisi olla koko ajan tämän mysteerisen miehen seurassa. Ja niin myös lopulta kävikin.
Kun he seurustelivat
Aubrey ja Glyndwyr molemmat kokivat elämänsä rakkauden. Koskaan ennen he eivät olleet tunteneet toista kohtaan sitä, mitä he nyt tunsivat. He kävivät yhdessä useilla treffeillä tutkimassa kaupunkia ja lähiympäristöä.
Vaikka Glyndwyrillä oli taipumus kadota yksityisasioihin, hän löysi aina aikaa olla Aubreyn kanssa. Kuukausia kului ja suhde syveni. Maailmalla asiat eivät kuitenkaan näyttäytyneet yhtä vakaina kuin heidän suhteensa. Oli aika siirtyä askel eteenpäin.
Onnellisina elämänsä loppuun asti
Heidän rakkautensa kasvoi ja pian he olivatkin jo naimisissa. Heidän, ja kaikkien muidenkin mielestä, he olivat kuin toisilleen tehdyt. Audrey oli varma, että tunsi miehensä paremmin kuin kukaan muu. Mutta lopulta todellisuus tulisi olemaan aivan toisenlainen.
Muutaman kuukauden kuluttua avioliittonsa solmimisen jälkeen, he saivat lääkäriltä valtavan uutisen. Tämä uutinen muutti heidän elämänsä kertaheitolla. Pari oli vastavihitty, mutta jo uuden elämäntilanteen ja valinnan edessä.
Suuri yllätys
Audrey tunsi terävän kivun vatsassaan. Hän riensi välittömästi päivystykseen lääkärille. Tämä tapahtui vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun he olivat menneet naimisiin. Samoihin aikoihin Glyndwyr oli juuri palannut eräältä työtehtävältään.
Tutkittuaan naisen, lääkäri katsoi heitä molempia ja pysähtyi. Hänellä oli tärkeitä uutisia kerrottavanaan. Lääkärin ilmeestä näki, ettei tilanne ollut helppo hänellekään. Pari ei malttanut kuulla mitä kerrottavaa lääkärillä olisi. Tulisiko kaikki olemaan hyvin?
Lisäys perheeseen
Hän ilmoitti nuorelle pariskunnalle, että he saisivat vauvan. He ottivat uutisen vastaan suurella ilolla ja huokaisten syvään helpotuksesta. Audrey synnytti terveen pojan, jonka he nimesivät Jakeksi. He olivat luoneet yhdessä onnellisen ja rakastavan kodin.
Jake kasvoi normaalisti ja varttui nuoresta pojasta ensin nuoreksi mieheksi ja aikuiseksi. Vuodet kuluivat, mutta alla velloi salaisuus, josta Audreylla ei ollut harmainta aavistustakaan. Ainoastaan Glyndwyr tietäisi totuuden, nähtävästi hautaansa saakka.
Hänen horjumaton rakkautensa
Glyndwyrin rakkaus häntä kohtaan lohdutti Audreyta suuresti. Mies lähti kuitenkin usein salaperäisille matkoille, mutta nainen ei koskaan epäillyt miehen tunteita häntä ja heidän perhettään kohtaan. Audrey oli varma miehensä uskollisuudesta.
Mies oli aina lempeä heidän lapselleen, mutta joskus hän huomasi ihmettelevänsä, mitä mies teki salaperäisillä matkoillaan. Audrey ei siitä huolimatta koskaan ottanut asiaa puheeksi, sillä mies kuitenkin aina palasi matkoiltaan takaisin kotiin.
Outo kriisi
Eräänä päivänä tapahtui jotain outoa. Glyndwr lähti kävelylle, mikä ei ollut hänelle epätavallista. Mutta toisin kuin muulloin, tällä kertaa hän palasi kotiin levottomana. Sitten hän ilmoitti Audreylle, että perhe joutuisi muuttamaan toiselle asuinalueelle viikon sisällä.
Audrey oli kummissaan miehen nopeasta päätöksestä. Mitä ihmettä oli tapahtunut? Glyndwyr oli tapaansa hyvin vaitoinainen eikä antanut tilanteesta kummempaa selitystä. Audrey hermostui ja tivasi mieheltään totuuden tilanteesta.
Aubrey oli tyytymätön uutiseen
Audrey oli hetkellisesti hämmentynyt tästä uutisesta. Hän ei halunnut liikkua, eikä varsinkaan näin äkkiä. He olivat tehneet paljon ihania muistoja ja solmineet pysyviä suhteita naapurustossaan. Hän mietti koko ajan, mikä saattoi johtaa hänen päätökseensä.
Siitä huolimatta Glyndwyr oli vaitonainen päätöksestään ja siitä mikä oli saanut hänen mielensä vakuuttuneeksi siitä, että muuttaminen olisi ainoa ratkaisu. Audrey oli vaitonainen eikä jaksanut tivata enää. Audrey oli luovuttanut ja hyväksynyt tilanteen kuin se oli.
Odottamaton tapahtuma
Kun pariskunta yritti navigoida kriisin keskellä, toinenkin ongelma ilmaantui. Sattuipa niin, että Audreyn ja Glyndwyrin kinastellessa muutosta, tunsi Audrey pistävää kipua vatsallaan. Hänen oli lähdettävä kertaalleen päivystykseen tarkastusta varten.
Pariskunta oli taas kerran keskellä suurta muutosta. Kaikki muutokset ja tapahtumat näyttivät tapahtuvan samalla kerralla. Audrey tunsi murtuvansa paineen keskellä, miten ihmeessä he tulisivat selviytymään vielä yhdestä takapakista?
Uutiset
Hän sai lääkäriltä tietää olevansa raskaana toista kertaa. Tällä kertaa kyseessä oli tyttövauva. Mutta tapahtuneessa oli yksi juju. Vauvan saaminen tarkoittaisi sitä, että pariskunta ei voisi saada enää uutta lasta komplikaatioiden vuoksi. Minkä he valitsisivat?
Audreyn ja Glyndwyrin oli tehtävä päätös pikaisesti. Miten he tulisivat jatkamaan sen tiedon kanssa, että päättäisivät viattoman lapsen elämän? He päättivät antaa tilanteelle tilaisuuden. Kaikella olisi tarkoituksensa ja niin myös tälläkin asialla.
Päätöksen teko
Nuori pariskunta päätti saada lapsensa. Tämä tarkoitti kuitenkin sitä, että he eivät voineet muuttaa suunnitellusti. Audreyn raskaus oli nimittäin korkean riskin raskaus, joten matkustaminen ei ollut enää vaihtoehto.
Audrey huomasi, ettei Glyndwyr ollut tyytyväinen tapahtumien käänteeseen. Siitä huolimatta mies ei enää suostunut keskustelemaan muuttosuunnitelmista tai siitä, mikä hänet oli saanut muuttamaan mielensä. Audrey oli ainoastaan helpottunut.
Heidän perheensä
Ei kuitenkaan kestänyt kauaakaan, kun hän jatkoi siitä, mihin Audrey oli jäänyt hänen tilansa vuoksi. Glyndwyr huolehti heidän perheestään ja nuoresta pojastaan niiden kuukausien aikana, jolloin Audrey oli vuodepotilaana.
Myös hänen salaperäiset vierailunsa ja matkat vähenivät. Glyndwyr vietti entistä enemmän aikaa kotona Audreyn ja heidän poikansa kanssa. Audrey jopa elätteli toivoa siitä, että mies olisi muuttunut parhaimpaan päin. Eräänä päivänä Glyndwyr kertoi hänelle uutisia…
Mielenmuutos
Mies kertoi, että hän oli muuttanut mielensä muuttopäätöksensä suhteen. Hän ei halunnut heidän tekevän muuttoa uudelleen. Syy siihen? Se, että heillä olisi nyt kaksi lasta ja he tarvitsivat kaiken mahdollisen tuen heidän kasvatuksessaan.
Audrey piti miehensä käytöstä hyvin outona. Glyndwyr ei kuitenkaan selventänyt tilannetta sen kummemmin ja kaikki ne vuodet tämä pariskunta jätti asian sikseen, käsittelemättä. Audrey oli ainoastaan mielissään, että Glyndwyr oli hänen luonaan. Vihdoinkin.
Tulevat vuodet
Audrey ja Glyndwyr elivät runsaat viisikymmentä vuotta suhteellisen sovussa. Toinen haaste tuli kuitenkin Glyndwyrin terveyden heikkenemisen muodossa. Hänellä alkoi olla kävelyvaikeuksia, ja hänen kätensä alkoivat täristä.
Glyndwyr tarvitsi entistä enemmän apua arkisissa toimissaan. Audrey alkoi myös ikääntymään eikä itsestä saatika miehestään huolehtiminen ottanut onnistuakseen. Lapset asuivat jo omillaan eivätkä voineet olla aktiivisesti vanhenevien vanhempiensa apuina.
Kauhea uutinen
Niiden oireiden vuoksi, joita Glyndwyr koki ei ollut enää mitään tehtävissä. He päättivät käydä lääkärissä, jossa heille kerrottiin, että hänellä oli Parkinsonin tauti. Audrey järkyttyi kuullessaan miehensä ennusteesta. Hän päätti ottaa kaiken irti yhteisestä ajasta.
Kuukaudet vierivät nopeasti ja Audreyn miehen tilanne heikkeni entisestään. He eivät enää pärjänneet kahdestaan isossa, kaksikerroksisessa talossa. Glyndwyrin muisti alkoi myös heikentyä, mutta siitä huolimatta hän muisti vielä suuren salaisuutensa.
Glyndwyrs poistui keskuudestamme
Glyndwyrin terveydentila heikkeninopeaan tahtiin. Hän harkitsi usein salaisuutensa kertomista vaimolleen ja mietti, pitäisikö hänen kertoa Audreylle ennen kuin oli liian myöhäistä. Hän ei saanut kuitenkaan siihen koskaan tilaisuutta.
Hän kuoli Audreyn ollessa yhä pimennossa hänen salaisesta elämästään. Tämä ei ollut kuitenkaan ainoa huono uutinen, jonka Audrey tulisi kuulemaan Glyndwyrin toisesta puolesta. Audrey oli ollut kaikki nämä vuodet autuaan tietämätön…
Rakkaudella muistoksi
Useat Glyndwyrin tunteneet ihmiset, olivat suunnattoman surullisia hänen poismenostaan. Häntä pidettiin yleisesti perheenisänä, joka huolehti ahkerasti perheensä tarpeista työskentelemällä rakennusinsinöörinä.
He kaikki rakastivat tätä hyväntahtoista miestä suuresti, mutta kävikin ilmi, etteivät he olleetkaan tunteneet todellista Glyndwriä. Varsinkaan hänen oma vaimonsa. Lapsista puhumattakaan. Mutta kaikki tämä tulisi valkenemaan heille hyvin pian.
Menetyksen käsittely
Audreyn oli vaikea käsitellä miehensä poismenoa niin, ettei hän löytänyt itsestään rohkeutta tyhjentää hänen tavaroitaan. Asioita ei kuitenkaan voinut jättää ikuisiksi ajoiksi näin. Lopulta hänen olisi tehtävä jotakin miehen talossa oleville tavaroille.
Ensimmäiseksi Audrey kävi läpi miehensä valokuvat, joita olikin pinoittain. Kuvia Glyndwyrin nuoruusvuosista, kuumista ja kauniista kesäpäivistä ennen toista maailmansotaa, heidän lapsistaan pieninä sekä tietenkin heidän hääpäivästään.
Pelkojen kohtaaminen
Kesti kolme vuotta, ennen kuin Audrey vihdoin keräsi rohkeutta tyhjentää miehensä tavarat. Se oli Audreylle vaikeaa, koska vanhat muistot, jotka hän oli yrittänyt niin hanakasti haudata, nousivat pintaan, siivotessaan miehensä tavaroita.
Tässä vaiheessa Audrey oli tyhjentänyt kaiken, ja jäljellä oli enää yksi laatikko. Kaikki valokuvat oli käyty huolellisesti läpi, almanakat ja muistiot olivat luettu läpikotaisin. Jäljellä ei ollut muuta kuin tämä mysteeri-laatikko.
Harrastukset piti virkeänä
Jäljellä oli vielä Glyndwyrsin toimistolaatikko, joka piti tyhjentää. Rakennusinsinöörin työnsä ohella hän rakasti kirjoittamista. Hän vetäytyi usein työhuoneeseensa, jossa hän kirjoitti useita romaaneja ja runoja.
Aubrey saisi pian selville, olivatko hänen kirjoituksensa todellakin hänen laatikossaan. Kyseinen laatikko oli yllättävän pieni verrattuna siihen kuinka paljon todella hänen miehensä oli viettänyt kirjoittamisen parissa. Mitä se oikein voisi sisältää?
Mysteerilaatikko
He molemmat olivat jakaneet kaiken avioliittonsa aikana. Tähän laatikkoon hän ei kuitenkaan ollut koskaan kiinnittänyt huomiota. Nyt Audrey oli utelias, mitä hän oikein voisi löytää kyseisestä laatikosta.
Audrey huokaisi syvään ja avasi vapisevin käsin laatikon kannen. Se oli yllättävän tiukkaan suljettu, jota Audrey jo heiveröisillä käsillä oli vaikea avata. Laatikon kansi oli kirjailtu lehtikullalla, siihen oli nähty huomattava määrä vaivaa vain pelkäksi laatikoksi.
Outo nimi
Avatessaan laatikon, Audrey näki oudon näköisiä asiakirjoja, jotka herättivät hänen mielenkiintonsa. Ne olivat vanhoja asiakirjoja, joista Glyndwyr ei ollut koskaan kertonut hänelle. Kaiken kukkuraksi asiakirjoilla oli outo nimi. Hän ei tiennyt, kenen nimi se oli.
Nimi toistui asiakirjoissa useaan otteeseen. Kuka tämä henkilö oikein oli, Audrey mietti itsekseen. Hän oli jo voipunut kaikkien tavaroiden, papereiden ja valokuvien läpikäymisestä, mutta ei aikonut vielä luovuttaa. Hänen oli saatava tietää totuus.
Hämmästyttävä muisto
Useista hänen löytämistään asiakirjoista yhdessä todettiin, että testin suorittaneella pojalla oli erinomainen muisti. Että hänellä oli hyvä muisti erityisesti kuvien ja karttojen muistamisessa. Niissä selvennettiin, että miehellä oli mahtava valokuvamuisti.
Miten tämä yksityiskohta sitten liittyi hänen mieheensä? Audrey jatkoi asiakirjojen läpikäymistä ja syventyi yhä syvemmälle toista maailmansotaa enteileviin aikoihin. Muistot vyöryivät hänen mieleensä, samalla kun kyyneeleet kastoivat hänen silmäluomensa.
Outo kirje
Vielä etsiessään hän löysi laatikosta toisen asiakirjan. Se oli kirje. Siinä kerrottiin, että poika oli päätetty ottaa pois koulusta. Jälkimmäinen oli päivätty. Siinä todettiin, että päätös pojan erottamisesta koulusta johtui hänen valokuvamuististaan.
Audreyn mies oli lopettanut peruskoulun kesken, muttei omasta tahdostaan. Hänet oli siis nähtävästi valikoitu oppilaiden joukosta yhtenä nerokkaimmista. Ennen sotaa niin sanotusti parhaimmisto päältä oli valikoitu erikoiskoulutuksiin maansa puolesta.
Hänestä tuli varovainen
Audreysin arviosta hän päätteli, että hänen miehensä oli tuolloin kolmetoistavuotias. Tämä oli tuolloin samanikäinen kuin kirjeen poika. Aluksi hän ajatteli, että kyseessä pitäisi olla miehen ystävä, mutta hän alkoi epäillä.
Audreylle kävi entistä selvemmäksi, että kyseessä oli hänen miehensä. Mitä kaikkea tämä nuorimies olikaan ehtinyt kokea elämänsä aikana! Kaikki ne asiakirjat, kuvat ja oudolla nimellä varustetut henkilökortit ihmetyttivät Audreyta kovin.
Lisää outoja asiakirjoja
Hän jatkoi asiakirjan tutkimista etsien uutta tietoa. Hän halusi tietää lisää kyseisestä pojasta. Kun hän lähestyi paperipinon pohjaa, hän törmäsi vielä oudomman näköiseen asiakirjaan.
Audrey alkoi tavaamaan asiakirjan tekstiä. Hän ei voinut uskoa silmiään. Miten tällaista tietoa oli voitu edes kirjoittaa ylös? Eikö se ollut hyvin arkaluonteista? Entäs jos kyseiset asiakirjat olisivat joutuneet vääriin käsiin, mitä sitten olisi voinut tapahtua?
Salainen operaatio
Hänen löytämänsä asiakirja koski salaista operaatiota nimeltä ‘XX’ ja vakoilun vastaista projektia. Hän ei pystynyt tulkitsemaan, mistä siinä oli kyse ja mitä se merkitsi hänen miehelleen. Sitten hän löysi pienen lapun, jossa oli puhelinnumero. Mihin se johtaisi?
Audrey piteli paperilappuaan kädessään. Hän siveli sitä vuosista rypistyneiden sormiensa pinnoilla. Näillä käsillä hän oli pidellyt miestään vielä viimeisen kerran, ennen kun hän oli nukkunut pois. Mukanaan tämä kummallinen ja salaperäinen tieto kaksoiselämästään.
Epäilys
Audrey epäili, että puhelinnumero johtaisi vihjeeseen siitä, mitä hän oli nähnyt. Hän oli kuitenkin itsepintainen selvittämään lukemansa. Hiljainen ääni kertoi hänelle, että tämä voisi muuttaa hänen käsitystään edesmenneestä miehestään.
Mutta hän oli jo liian kaukana. Audrey tulisi ainoastaan tietämään totuuden soittamalla numeroon ja saamalla lisätietoja. Hän päätti jättää soittamisen seuraavalle päivälle. Kaikki tämä työ oli vienyt hänen voimansa ja oli aika keskittyä johonkin aivan toiseen hetkeksi.
Valinnat
Audrey pohti valintaansa päiväkausia ja se kulutti häntä. Hän mietti usein, mikä oli hänen miehensä salainen paperilaatikko ja miksi hän ei ollut koskaan kertonut siitä Audreylle. Olisiko hän nyt suuttunut siitä, että nainen yritti selvittää totuuden?
Audrey ei jaksanut enää välittää. Kuinka monet kerrat hän oli miettinyt mielessään missä hänen miehensä oli mahtanut huidella työreissuillaan ja nyt hän oli niin lähellä totuutta. Tämä olisi hänen oikeutensa – oikeutensa saada tietää totuus miehestään.
Numeron valinta
Hän teki vihdoin päätöksen. Hän päätti soittaa numeroon, jonka oli löytänyt miehensä laatikosta. Hänen oli saatava selville, mitä hän oli löytänyt laatikosta, joten hän tiesi, että tämä olisi siihen paras, ja ehkäpä ainoa, mahdollisuus.
Hän soitti numeroon kahdesti, eikä kukaan vastannut. Myöhemmin yöllä hän sai kuitenkin puhelun. Audrey epäröi ja nosti luurin korvilleen. Hän ei saanut sanaakaan suustaan ja hänen sydämensä pamppaili jännityksestä. Nytkö se oikeasti tapahtuisi, näin pian?
Muukalainen vastasi
Kun Audrey vastasi puhelimeen, linjalle tuli pehmeä, rauhallinen ääni. “Puhunko Audrey Philipsin kanssa?” Hän vastasi: “Kyllä, löysin numerosi joidenkin mieheni asiakirjojen välistä, joita en ymmärrä, ehkä voit auttaa minua.”
“Tavataan huomenna”, mies vastasi. “Minä selitän kaiken.” Puhelu oli lyhyt ja ytimekäs. Muuta siihen ei tarvittukaan, kuin lause: “Minä selitän kaiken.” Miten oli mahdollista, että joku tuntematon mies tietäisi kaiken, mutta Audrey ei.
Hänen kollegansa
Seuraavana päivänä hänen kotiinsa saapui vanha mies. Mies kertoi: “Audrey, olen työskennellyt miehesi kanssa yli kolmekymmentä vuotta, ja on jotain, mitä hän ei ole koskaan kertonut sinulle. Glyn ei ollut se mies, joksi häntä luulit…”.
Mitä ihmettä tämä mies oikein tarkoitti? Audrey tapasi ensimmäistä kertaa kyseisen miehen, mutta hänen miehensä oli tämän herran mukaan tuntenut hänet jopa yli kolmekymmentä vuotta! Miten ihmeessä se oli oikein mahdollista.
Poika, jolla on lahjoja
Hän jatkoi: “Glyndwyr oli erittäin lahjakas mies, hän oli uskomattoman älykäs. Se huomattiin hyvin nuorena. Tiedättehän, että ajat olivat levottomia ja maailmassa oli paljon jännitteitä. Sekä hänet että minut värvättiin armeijaan koulutettaviksi.”
“Mutta meistä ei tullut ainoastaan perusrivin sotilaita”, mies jatkoi. Audrey oli ihmeissään. Hän kyllä tiesi, että hänen miehensä oli palvellut armeijassa sotavuosina, mutta oli ollut siinä luulossa, että Glyn oli ollut kentällä perinteisenä sotilaana.
Tiukka koulutus
“Meidät valittiin erityisohjelmaan. Vain isämme saivat tietää siitä, ja meidän oli pidettävä se salassa kaikilta, joita koskaan tapasimme, myös sinulta. Kävimme läpi kaikenlaisia koulutusohjelmia, meille opetettiin saksaa ja meidän piti tehdä muistitestejä.”
Ai Glyn osasi saksaa?! Tämäpä mielenkiintoista, Audrey pohti. Kaikki nämä vuodet hänen miehensä olikin ollut korkeasti koulutettu maansa armeijalle työskennellyt henkilö. Mutta mitä tämä tarkottaisi? Kaikkihan olivat siihen aikaan olleet armeijan palveluksessa.
Ei aavistustakaan
“Olimme nuoria ja normaali koulu oli tylsää, joten halusimme tietenkin lähteä tähän seikkailuun. Tosin emme silloin tienneet, millaisia tehtäviä meidän piti tehdä ja miltä elämämme tulisi näyttämään.”
“Olimme melkein saaneet koulutuksemme päätökseen, ja sitten alkoi toinen maailmansota, jolloin saimme pelottavia uutisia…”, mies jatkoi tarinaansa. Audrey oli haltioissaan tästä tarinasta eikä voinut uskoa korviaan. Kyyneleet nousivat hänen silmiinsä sotamuistoista.
Seikkailu
“Glyndwyr ja minä jouduimme ryömimään likaisia, pitkiä betoniputkia pitkin salaa vankiloihin. Siellä yritimme puhua saksalaisten sotavankien kanssa, jotta saisimme heidän luottamuksensa ja saisimme heiltä tietoja.”
Mies jatkoi tarinaa ja yhä uskomattomampi ja jännittävämpi tarina seurasi toistaan. Audrey istui hievahtamatta, aivan hiljaa ja kuunteli haltioituneena miehen sepustuksia. Hän ei olisi ikimaailmana uskonut tälläista salaperäisestä miehestään.
Sodan loppu
“Teimme tätä muutaman vuoden ajan, kunnes sota loppui. Mutta sodan jälkeen Glyndwyr ja minä pidimme yhteyttä kapteeniimme. Hänellä oli jotain uutta mielessä meille. Meidän oli suoritettava lisäkoulutus, emmekä saaneet koskaan puhua mistään tekemästämme.”
Mies oli selkeästi liikuttunut muistoistaan ja oli jo sulkenut silmänsä. Aivan kuin kaikki nämä vuosikymmenten aikaiset tapahtumat olisivat tulleet taas eloon ja kuin elokuvafilmin lailla pyörineet heidän edessään, miehen jatkaessaan sepustuksiaan.
Väärennetty henkilöllisyys
“Meidät koulutettiin elämään kaksoiselämää. Meidän oli löydettävä kumppani ja luotava väärennetty henkilöllisyys, jotta ulkomaailman silmissä näyttäisi siltä, että meillä olisi normaali elämä”, mies jatkoi, selvästi herkistyneenä.
“Mutta sillä välin kun osallistuisimme salaisiin tiedustelutehtäviin, emme kuitenkaan olleet James Bondin tapaisia. Kaikki oli loppujen lopuksi hyvin arkista ja simppeliä.” Audrey oli jo unohtanut, että tässähän puhuttiin hänen miehestään.
Ensimmäinen tehtävä
“Ensimmäinen tehtävämme oli auttaa vangitsemaan kaksi vakoojaa, meille maksettiin punta, jos suoritimme tehtävän. Meidän piti murtautua armeijan leiriin, pitää silmällä epäiltyjä ja varmistaa, että nämä olivat oikeita tyyppejä.”
“Tämän jälkeen meidän piti ilmoittaa heidän olinpaikkansa, jotta heidät voitaisiin ottaa kiinni. Mutta jotkut tehtävät olivat vaarallisempia.” Audrey tiesi, että nämä olivat vain pintaraapaisuja Glynin ja tämän miehen seikkailuista ympäri maan.
Pelottavia tehtäviä
“Jotkin tehtävät muuttuivat hyvin vaarallisiksi. Kerran Glyndwyr joutui pelastamaan vakoilijatoverinsa veneestä noutamaan aselastin. Hänen oli sammutettava toisen tykkiveneen hakuvalot ja varmistettava, ettei hän eikä toinen vakooja jää kiinni.”
“Mutta yllätyt varmasti, kun kuulet tämän tapahtuneen”, mies sanoi hymyillen. Mitä ihmettä tämä mies oikein tarkoitti tällä? Oliko luvassa jokin vielä suurempi yllätys. Mitä ihmettä hänen miehensä oli voinut vielä keksiä muuta?
Salainen tehtävä
“Muistatko, kun hän oli poissa jalkapalloviikonloppuna, viikkoja sen jälkeen, kun olitte naimisissa? No, hänen piti keksiä nokkela tekosyy, koska hän palasi takaisin isojen mustelmien kanssa ja oli täysin kipeä, joten jalkapalloviikonlopun valhe toimi.”
“Oikeasti hänellä oli ollut salainen tehtävä tuona kyseisenä viikonloppuna.” Audreyn mies Glyn oli rakastanut kirjoittamisen ja työnsä ohella jalkapalloa. Hän oli harrastanut sitä nuoresta pojasta lähtien, jatkaen aina melkein keski-ikään asti.
Useita kysymyksiä
Audrey ei voinut uskoa, että kaikkien näiden avioliittovuosien aikana hän ei koskaan epäillyt mitään. Hänellä oli niin paljon kysymyksiä, mutta hän ei osannut edes alkaa muotoilla niitä. Näytti siltä, ettei hän saisi niihin vastauksia.
Sitten mies antoi hänelle paperilapun. Se oli kirjoitettu haparin käsin. Oli selvää, että Glyn oli kirjoittanut kyseisen lapun viimeisillä päivillään, viimeisillä voimillaan. Audrey avasi lapun, itsekin haparoivin ottein. Nivelreuma oli tehnyt tehtävänsä hänenkin käsiin.
Viesti hänelle
Mies antoi hänelle viestin, joka sisälsi miellyttävän yllätyksen. Onneksi tämä oli nyt miellyttävä yllätys, toisin kuin kaikki muu, mitä Audrey oli jo saanut nähdä. Glyn oli jättänyt käsinkirjoitetun viestin, joka oli kirjoitettu erityisesti Audreyta varten.
Audreyn lukiessaan lapussa olleen viestin, hän pystyi ainoastaan olla mykistynyt lukemastaan. Hän jatkoi lukemista rivi riviltä, kunnes oli saanut kirjeen luettua kokonaan. Hänen oli luettava se vielä kertaalleen läpi, jotta ymmärtäisi kaiken oikein.
Kirjeen sisältö
Kirje alkoi Glyndwyrin sanoin: “Rakas Audrey, jos joskus luet tämän, olet saanut selville suurimman salaisuuteni. Toivottavasti ymmärrät, etten voisi koskaan kertoa sinulle, mitä tein, vaan tein sen pitääkseni sinut turvassa.”
Kirjeessä kerrottiin myös, että Audreyta odottaisi suuri yllätys. Audrey ei ollut enää moksiskaan uudesta yllätyksestä, sillä mikä enää voisi yllättää häntä kaiken tämän jälkeen. Audrey kuunteli vielä miestä ja sitä mitä hänellä oli kerrottavanaan.
Lahja
Glyndwr oli jättänyt hänelle valtavan shekin kaikista rahoista, jotka hän oli ansainnut vakoojana. Hän oli säästänyt kaikki nämä rahat antaakseen ne hänelle kuollessaan. Tämän vuoksi he olivat eläneet hyvin yksinkertaista elämää.
Glyn antoi tämän shekin Audreylle anteeksipyyntönä siitä, että oli piilotellut tietoa oikeasta ammatistaan koko elämänsä ajan. Audrey saattoi ainoastaan ajatella, kuinka hänen miehensä oli psyykkisesti jaksanut kyseistä taakkaa.
Lahjoitus veteraaneille
Audrey päätti lahjoittaa kaikki rahat veteraanien avustamiseen. Hän oli superylpeä miehestään ja kaikesta työstä, jonka tämä teki maansa hyväksi. Hän kertoo lapsenlapsilleen Glyndwyristä ja hänen rohkeasta salaisesta elämästään.
Koko Glynin ja Audreyn perhe kunnioittaa edelleen Glynin muistoa. Tämän tarinan kautta hän voi olla edelleen kaikkien muistoissa. Erityisesti Audreyn, joka jopa julkaisi kirjan kokemuksistaan ja suuresta yllätyksestään.