Maailman kehittyessä, olemme entistä enemmän sidoksissa työhömme monin eri tavoin, ja se vie enemmän aikaa elämästämme. Oletko koskaan tullut töistä kotiin ja tuntenut olosi yksinkertaisesti tehottomaksi? Ikään kuin sinulla ei olisi enää henkisesti tai fyysisesti energiaa asioiden hoitamiseen? Jos vastaus kysymykseen on kyllä, saatat kärsiä työuupumuksesta.

HelpGuide-ohjeistuksen mukaan ” Työuupumus on emotionaalinen, fyysinen ja henkinen uupumus, joka johtuu liiallisesta ja pitkäaikaisesta stressistä.” Kun työntekijää pommitetaan jatkuvasti yliampuvilla vaatimuksilla, jotka on täytettävä välittömästi, tulee hänestä emotionaalisesti loppuun kulutettu ja stressaantunut. Tämä johtaa siihen, ettei heillä ole enää lainkaan energiaa työhön, henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen elämään.

Siitä on tullut niin yleistä työpaikoilla, että lopulta toukokuussa 2019 Maailman terveysjärjestö (WHO) sisällytti virallisesti työuupumuksen kansainvälisen tautiluokitukseen ammatillisena ilmiönä.

WHO ei luokittele työuupumusta kuitenkaan sairaudeksi. Siitä huolimatta sitä ei pidä sivuuttaa. Stressi voi vaikuttaa suoraan loppuun palamiseen ja johtaa joidenkin fyysisten tai emotionaalisten oireiden kehittymiseen. Työuupumuksen fyysisiä oireita ovat esimerkiksi migreeni ja vatsakivut. Tunnepuolella oireita ovat muun muassa energiavaje, etääntyminen ihmisistä, kielteinen suhtautuminen työhön ja ihmisiin sekä keskittymiskyvyn puute.

Työuupumukseen vaikuttavat monet eri tekijät. Ne eivät rajoitu pelkästään työhön liittyviin kysymyksiin, kuten palkalliseen vapaaseen ja työtilaan, vaan ne ulottuvat myös muihin asioihin, kuten asuinolosuhteisiin ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuteen. Muita ulkoisia tekijöitä ovat: liiallinen työmäärä, työtehtävien ohjauksen puute ja liiallinen aikapaine. Määräaikojen painostaminen, huikea työmäärä yhdistettynä tietämättömyyteen siitä, mitä tehtäviä heidän pitäisi tarkalleen ottaen tehdä, on täydellinen resepti loppuunpalamiselle.

Onneksi on olemassa keinoja ehkäistä ja hoitaa burnoutia. Yksinkertaisin niistä on itsehoitokäytäntöjen noudattaminen, kuten ruokavalion korjaaminen, liikunnan lisääminen ja hyvän unirytmin kehittäminen. Toinen asia, jonka voit tehdä, on astua pois työpöydän äärestä ja syödä lounasta kunnolla. Aika poissa työpöydän äärestä, vaikkakin rajallinen, voi auttaa virkistämään mieltäsi ja vähentämään stressitasoa.

Jos mahdollista, yritä myös irrottautua työpaikkayhteyksistä. Pysyttelemällä poissa puhelimen ääreltä viikonloppuisin ja suuntaamalla huomion johonkin työhön liittymättömään asiaan, pidät huolen hyvinvoinnistasi. Lopuksi ulkoilu, paljon! Tämä edistää sinua kahdella tavalla. Ensinnäkin pysyt poissa saasteilta ja hengität raikasta ilmaa. Toiseksi, viheralueet vähentävät stressitasoa ja parantavat tunnetilaa.

Kaiken kaikkiaan yritysten olisi tehtävä oma osuutensa pitääkseen työntekijänsä terveinä ja onnellisina. Työuupumuksesta kärsivät työntekijät ovat tyytymättömämpiä, ja se voi olla syynä yrityksen alamäkeen.